Lihaa edessä tonneittain. Ajatuksissa vain muutama kymmenen kiloa. Saatoin vuodattaa ajatuksia taas liikaa koska kaikki tuli läpi. Tuntui pohja ja katto, kaikki sitä täynnä. Reuna ylittyi mutten päässyt ulos. Käsi hiekassa mietin missä voisinkaan olla mutten tiennyt miten voisin, kun en saanut, en päässyt. Jäin vain, nallina. Eikä ollut ensimmäinen kerta.

Todellisuus repi silmät päästäni. Näin hakaneuloja ja toivoin ne kynsien alle, ajattelin pahaa mutta kiitos että olin hiljaa. Tutulla tavalla ilmaisin että kaipaan, olen ollut hiljaa ja välillä sanonut tahattomasti liikaa, silloin kun tulee yli. Odotin ja odotin ja silti unohdin. Kykenin hengittämään vasta myöhemmin.

Voimakkain. Vahvin. Isku rintakehään satoja kertoja kolmen päivän aikana ja vain yksi niistä haavoitti, sai vereni virtaamaan. Mielessäni se valui nurmelle, asvaltille, suikulähteeseen ja huusin tuskasta suupieleni auki. Todellisuudessa se virtasi suonissani kiivaammin kuin moneen moneen kuukauteen. Pauke rintakehässä oli yhtä kova kuin yhdeksän aikaan illalla lähes kaksoisolennon edessä, samalla alueella ja silti valovuosien päässä.

Hämmästyin, itkin ilosta. Olin juuri lukenut ne rivit loppuun ja mietin miksi juuri tuollainen repii kurkkua. Aina. Samat muodot, ilmeet ja ominaisuudet. Tiedän mitä haluan mutten miksi.

---

Ikävöin niin että olen valmis kohtaamaan pelkoni, kääntämään veistä avohaavassa, käymään sen kaiken läpi uudelleen ja uudelleen. En siksi että unohtaisin, en siksi että lakkaisin vihaamasta, en siksi että katkeruus hellittäisi, en siksi että tuska katoaisi vaan jotta rakkaus muuttaisi muotoaan.

Deep inside my heart, forever.

Heikko hetki, kohtaan itseni
Tällä kertaa tiedän saaneeni tarpeeksi
Päätän riistää hengen tuolta irvikuvalta
Joka nimeni tuntee vaikka ei tunne minua

Veitsi kädessä tuntuu raskaalta
Kahva toiveita, terä haluja
Minä tuhosin sen, joka sisintä syyttää
Minä vapautin sen, joka elää ja pyytää

Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa

Henki salpaa, keuhkoissa rahisee
Makaan hiljaa, kehoni vapisee
Valitsin kivun sillä joskus kipukin lakkaa
En tahdo pelätä, tahdon rakkautta pyytää

Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Onhan nyt hyvä jatkaa vaikka vain vaaksa kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Unohtaa

Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Onhan nyt hyvä jatkaa vaikka vain vaaksa kerrallaan
Tästä on hyvä jatkaa ja unohtaa
Ja rakastaa