Armeija yksinkertaistaa. Se myös tuhoaa päässälaskutaidon. Yksinkertaistus tarkoittaa sitä että sanavarasto kutistuu käsittämään vain armeijaan liittyvät käsitteet. Keskustelu muista aiheista ei onnistu ilman suuria ponnisteluja ja otsaryppyjä. Jotkut tiedostavat itse etteivät kykene keskustelemaan mistään muusta kuin Lohtajan tapahtumista tai siitä kuka siellä omassa varuskunnassa onkaan se vittumaisin tyyppi. Nämä henkilöt ovat vielä siedettävää seuraa ja heistä saa suurimmalla todennäköisyydellä irti muutakin kuin armeijatietoutta.

Sitten on näitä jotka eivät tajua että kaikki ympärillä olevat ihmiset eivät ole käyneet armeijaa. Automatka kassulta kylille käy tuskaiseksi siinä vaiheessa kun desibelit takapenkin tsilttonikeskustelussa nousevat rammarista tunkevan amispopin desibelitason yli. Etupenkillä keskustelu käy vähäiseksi, vain verisuoni tykyttää ohimolla tasaiseen tahtiin.

Koska varusmiehiä on paljon, tuntuu olevan yleisesti hyväksyttä puhua missä tahansa tilanteessa armeijakokemuksista. Monet jopa alkavat rehentelemään kuinka sai poltettua kummia sillä ja sillä ajopelillä eikä siitä edes tullut sanomista. MIKSI? Tiedän että jos joku pöytäkeskusteluun osallistujista alkaa puhumaan omista työasioistaan, näkyy muiden kasvoilla kyllästyneitä tai hölmistyneitä ilmeitä. Miksi puhua sellaisista asioista mistä muut eivät ymmärrä mitään?

Näillä armeijakokemuksilla rehentelevillä yksilöillä tuntuu puuttuvan muu elämä. Ainoat onnistumiset, saavutukset ja mainitsemisen arvoiset asiat on koettu armeijassa. Onko elämää varusmiespalveluksen jälkeen?

Inttiä on joku sanonut Suomen suurimmaksi kuntoleiriksi. On totta että ne joilla peruskunto on ollut heikohko armeijaan mentäessä, saadaan näkyviä tuloksia aikaan melko nopeasti. On kuitenkin omasta itsestä kiinni jatkaako vapaaehtoista kuntoharjoittelua koko palveuksen ajan ja jatkaako liikunnallista elämää vielä armeijan jälkeenkin.

Muihin elämäntapoihin armeija saattaa vaikuttaa monilla radikaalillakin tavalla. Se kiltti poika joka ei ennen käynyt baareissa eikä polttanut tupakkaa, vetelee röökiä kuin viiimeistä päivää tukevassa humalassa paikallisen terassilla joka vapaa viikonloppu. Miksi? Vastaukseksi olen joka kerta saanut "Ei intissä voi olla polttamatta! Jos ei ennen polttanu ni siellä se viimistään alotetaan."